Mikä on AI Act?

Johdanto

🎯 Oppimistavoitteet

Ymmärrät, miksi EU:n tekoälylaki on luotu ja mitä sen on tarkoitus suojata
Tiedät, keitä ja mitä säännellään sekä mikä on selkeästi soveltamisalan ulkopuolella
Ymmärrät eron tekoälyjärjestelmän ja yleiskäyttöisen tekoälymallin (GPAI) välillä

EU:n tekoälylaki koostuu 113 artiklasta, 13 liitteestä ja 180 ei-sitovasta johdanto-osasta – kaikki suunniteltu vahvistamaan sisämarkkinoita ja tukemaan innovaatioita samalla kun suojataan terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia. Laki on vahvasti tuoteturvallisuussääntelyn inspiroimaa.

Miksi sitä tarvitaan?

Eurooppalaisilla on tekoälyhuolia.

Kolme neljäsosaa EU:n julkisen sektorin työntekijöistä on huolissaan tekoälyn vaikuttamisesta vaaleihin
80 % norjalaisista on huolissaan siitä, ettei tiedä, mikä on totta tai mikä on tekoälyä

Maailmanlaajuisesti ihmiset ovat nyt enemmän huolissaan kuin innostuneita, ja tämä trendi näkyy erityisesti Ruotsissa.

EU ei pysty sääntelemään luottamusta. Mutta se pystyy sääntelemään turvallisuutta ja asettamaan tiukat vaatimukset järjestelmille, jotka sisältävät olennaisesti korkeita riskejä.

Ennen tekoälylakia yli puolet eurooppalaisista katsoi, etteivät nykyiset säännöt tehokkaasti säännelleet tekoälyä. Laki suunniteltiin täyttämään aukkoja, jotka jäivät olemassa olevaan tuoteturvallisuus- ja digitaalisten alustojen lainsäädäntöön – lakeja, joita ei kirjoitettu tekoälyjärjestelmiä silmällä pitäen ja jotka eivät riittävällä tavalla käsitelleet tekoälylle ominaisia riskejä.

Keitä ja mitä säännellään?

Tekoälylaki sääntelee:

Henkilöitä tai organisaatioita, jotka käyttävät tekoälyä ammatillisessa yhteydessä
Niitä, jotka kehittävät tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin (GPAI)
Sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita, mukaan lukien viranomaiset
Riippumatta siitä, onko maksu mukana – jos tarjoat tekoälyjärjestelmäsi muiden EU:ssa käytettäväksi ilmaiseksi, olet silti tarjoaja
Riippumatta siitä, oliko tekoälyjärjestelmäsi markkinoilla ennen tekoälylain voimaantuloa

Lainkäyttöalueen osalta: jos organisaatio (julkinen tai yksityinen) on EU:ssa, tai jos sen tekoälyjärjestelmän tuotos on EU:ssa, tai jos vaikutuksen kohteena olevat henkilöt ovat EU:ssa.

Lakia ei ole vielä sisällytetty EFTA-sopimukseen, joten sitä ei toimeenpanna Norjassa. Norjan odotetaan saattavan sen kansalliseksi laiksi. GDPR sisällytettiin norjalaiseen lainsäädäntöön kuukauden kuluessa EU-lain voimaantulosta.

Aikataulu

Osa vaatimuksista on jo toimeenpantu, kuten kielto hyväksymättömän riskin tekoälyjärjestelmille, vaatimus tekoälylukutaidolle ja vaatimukset yleiskäyttöisille tekoälymalleille, jotka on tuotu markkinoille elokuun 2025 jälkeen.

Jäljellä olevat vaatimukset ovat neuvottelujen kohteena, mutta ne todennäköisesti alkavat tulla toimeenpantuiksi vuonna 2026, erityisesti läpinäkyvyysvaatimukset.

Mitä ei säännellä?

Jos käytät tekoälyjärjestelmää “puhtaasti henkilökohtaiseen ei-ammatilliseen toimintaan” – kuten sovellusta, joka ottaa kuvan jääkaapin sisällöstä ja antaa helpot resepti-ideat – sinua ei säännellä, koska et ole käyttäjätaho. Tässä tapauksessa käyttäjätahoa ei todennäköisesti ole, vain sinä käyttäjänä ja järjestelmän tarjoaja.

Jos käytät Intric-palvelua, oletamme, että käytät sitä työtarkoituksiin, ja työnantajasi on käyttäjätaho. Sinun ei tulisi käyttää Intric-palvelua henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Joitakin poikkeuksia, joita laki ei säännellä:

Tekoäly, jota käytetään vain tutkimukseen
Tekoäly, jota kehitetään, mutta ei ole vielä tuotu markkinoille tai käyttöön
Tekoäly kansallista puolustusta varten (esim. aseet ja armeija)

Esimerkkejä tietyistä tekoälyjärjestelmistä, joita ei säänneltäisi, löydät soveltamisalan ulkopuolella olevien järjestelmien osiosta Riskiluokat.

Tekoälyjärjestelmä versus yleiskäyttöinen tekoälymalli (GPAI)

Tekoälylaki oli lähes valmis ennen kuin ChatGPT julkaistiin – ja komissio joutui kiirehtimään selvittääkseen, miten suuret kielimallit ja muut generatiivisen tekoälyn muodot voitaisiin sisällyttää lakiin. Lakia ei ollut tarkoitettu luokittelemaan teknologiatyyppejä, mutta yhtäkkiä oli olemassa hyvin saavutettavissa oleva ja erittäin suosittu uusi teknologia, joka käyttäytyi eri tavalla kuin lähes kaikki muut tekoälyjärjestelmät, koska se oli tarkoitettu olemaan rajoittamaton tiettyihin käyttäytymisiin tai lopputuloksiin.

Laki päätti erottaa tekoälyjärjestelmät – jotka luokitellaan hyväksymättömän tai korkean riskin tasojen mukaan – ja yleiskäyttöiset tekoälymallit, eli GPAIt.

Tekoälyjärjestelmä on laajin termi. GPAI viittaa erityisesti malliin, joka on tarkoitettu yleiskäyttöiseksi – suoriutumaan pätevästi laajasta tehtävävalikoimasta riippumatta siitä, miten malli on tuotu markkinoille, ja joka voidaan integroida monenlaisiin alajärjestelmiin tai sovelluksiin. Käytännössä GPAIt kattavat useimmat suuret kielimallit (kuten ne, joihin Intric perustuu), koska LLM:t on tarkoitettu käyttäjälle, joka voi suorittaa laajan valikoiman tehtäviä. GPAIt ovat ainoita tekoälylain mainitsemia erityisiä järjestelmätyyppejä – muutoin laki on onnistunut olemaan teknologianeutraali.

Yleiskäyttöinen tekoälyjärjestelmä on tekoälyjärjestelmä, joka perustuu GPAIhin. Tätä termiä ei käytetä laissa kovin paljon, mutta se on määritelty alussa.

Esimerkkejä:

ChatGPT on GPAI, ja koska se on GPAI, se on myös tekoälyjärjestelmä.
Verohallinnon käyttämä koneoppimisalgoritmi, joka päättää, voidaanko veroilmoituksesi hyväksyä automaattisesti vai merkitä inhimillisen arvioinnin kohteeksi, on tekoälyjärjestelmä. Se ei ole GPAI, koska algoritmi on nimenomaisesti koulutettu ja testattu suorittamaan tietty tehtävä.
Tekoälyagentti on tekoälyjärjestelmä. Useimmat agentit ovat myös GPAIta tarkoitetun autonomiatastonsa vuoksi – toisin sanoen kyvyn suoriutua pätevästi laajasta toimintavalikoimasta.

Keskeiset opit

Tekoälylaki on olemassa suojaamaan terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia – ei luokittelemaan kaikkia tekoälyjärjestelmiä
Se koskee kaikkia, jotka käyttävät tekoälyä ammatillisessa yhteydessä, riippumatta maksusta tai siitä, onko järjestelmä olemassa ennen lakia
Se on jo osittain toimeenpantu, ja lisää vaatimuksia odotetaan vuodesta 2026
GPAIt (kuten Intric-palvelun pohjana olevat mallit) ovat ainoa tekoälylain erikseen mainitsema tekoälyteknologiatyyppi; kaikki muu sääntely on teknologianeutraalia

Testaa tietosi

4 kysymystä · 100 % oikein läpäistäksesi · Tarkista vastaukset lopussa